Tapahtumat viime aikoina ovat olleet sekavia... Välillä ei tiedä näkeekö unta vai onko hereillä. Ja todella tuntuu ettei psykologini tiedä mitään mistään.. en ihmettele että joskus lopetin siellä käymisen. Mistäköhän hyvästä sillekkin ämmälle palkka maksetaan?! (En tahdo luokata muita kyseisessä ammatissa työskenteleviä) mutta tuntuu ettei omani ole kovin pätevä...
Eikä muutenkaan tunnu mistään tulevan mitään. Olen nyt viettänyt arviolta viikon ympäripäissäni jatkuvasti juoden... ja tapellen kullan kanssa. En halua tapella hänen kanssaan, tiedän miten hän siitä masentuu.
Onneksi pääsee aina piiloon kaikkea kirjoittamisen ihanaan maailmaan! Aloitin uuden novellin nuoresta miehestä joka on tappanut äitinsä ja viettänyt puolet elämästään hullujen huoneella.
Aivan, ja kiitos Ramille kaikesta<3 Rauha hänen muistolleen. Hän oli ystävä sairaallassa, silloin kun siellä viruttiin, mutta nyt kuulin hänen tehneen itsemurhan... Kaikki kunnioitus hänelle, koska hänellä oli vaikea elämä josta hän selvisi pitkälle.